Antioksidantit

Antioksidantit ovat aineita, jotka voivat ehkäistä hapettumista, joka on tiettyjen happi- ja typpimuotojen aiheuttamia haittavaikutuksia. Kaikki elämänmuodot tarvitsevat happea ravintoaineiden sisältämän energian hyödyntämiseen. Tämän elintärkeän prosessin aikana muodostuu "vapaita radikaaleja".

Mitä antioksidantit ovat? 

Antioksidantit ovat aineita, jotka voivat ehkäistä hapettumista, joka on tiettyjen happi- ja typpimuotojen aiheuttamia haittavaikutuksia. Kaikki elämänmuodot tarvitsevat happea ravintoaineiden sisältämän energian hyödyntämiseen. Tämän elintärkeän prosessin aikana muodostuu "vapaita radikaaleja". Nämä vapaat happiradikaalit vahingoittavat kehon soluja. Antioksidantit neutraloivat näitä tuhoisia radikaaleja, ennen kuin ne ehtivät hyökkäämään soluihin. Tunnetuimpia ja eniten tutkittuja antioksidantteja ovat C-vitamiini, E-vitamiini ja beetakaroteeni sekä fytoravinne resveratroli ja mineraaliseleeni. Luonnollisten fytonutrienttien antioksidantteja esiintyy kasveissa, ja ne voidaan jakaa kahteen ryhmään. Toinen on karotenoidit (rasvaliukoisia orgaanisia aineita), joihin kuuluvat beetakaroteeni, lykopeeni, luteiini ja zeaksantiini. Toinen ryhmä on polyfenolit, joihin kuuluvat muun muassa antosyaanit, jotka antavat väriä tummille hedelmille ja vihanneksille. Antioksidantit voidaan luokitella myös vesiliukoisiksi tai rasvaliukoisiksi. Ylimääräiset vesiliukoiset antioksidantit siirtyvät virtsaan, rasvaliukoisten antioksidanttien ylimääräinen osuus varastoituu kehon rasvaan. 

Miten vapaat radikaalit ja oksidatiivinen stressi vaikuttavat? 

Jos vapaiden radikaalien tasot soluissa ja kudoksissa kohoavat, tilaa kutsutaan oksidatiiviseksi stressiksi. Tietyt tekijät, kuten ravinto, ympäristö, sairaudet ja henkilön aktiivisuustaso, vaikuttavat radikaalien ja oksidatiivisen stressin muodostumiseen. Kehossa on sisäänrakennettu puolustus oksidatiivista stressiä vastaan. Tämä puolustus on kuitenkin rajallinen ja sen teho vähentyy, jolloin alamme vanhentua. 

Radikaaleja on viittä tyyppiä. Kun niistä puhutaan ryhmänä, niitä sanotaan reaktiivisiksi happiyhdisteiksi. Nämä viisi radikaalia ovat: superoksidiradikaalit (hengitysketjun kautta), vetyperoksyyliradikaalit (superoksidiradikaaleista matalassa pH:ssa), hydroksyyliradikaalit (vetyperoksidista kosketuksessa metallien kanssa), peroksiniitti (kun superoksidiradikaali reagoi typpimonoksidin kanssa) ja singlettihappi (happimolekyylin hajoamisesta esim. valossa). 

DNA (perimä), proteiinit ja monityydyttymättömät rasvahapot ovat erityisen herkkiä vapaille radikaaleille. Kun muodostuvat vapaat radikaalit reagoivat niiden kanssa, seurauksena voi olla useita haittavaikutuksia, esim. infektioita ja tulehduksia. 

Esimerkiksi solukalvomme sisältävät monityydyttymättömiä rasvahappoja. Kun vapaat radikaalit reagoivat niiden kanssa, sitä kutsutaan lipidiperoksidaatioksi. E-vitamiini on yksi niistä antioksidanteista, jotka neutraloivat lipidiperoksidaatiota. Siinä auttaa myös C-vitamiini, joka edistää E-vitamiinin pelkistymistä uudelleen. 

Hyvä tietää antioksidanteista 

Useimmat tunnetut kasviperäiset antioksidantit tuhoutuvat 30–100 asteen lämpötiloissa. Esimerkiksi oliiviöljyn antioksidanttien teho lakkaa jo 30 asteessa. Voimakas kuumennus, esim. paistaminen tai kypsennys mikroaaltouunissa, tuhoaa lähes kaikki antioksidantit. Siksi on tärkeää, että ruokavalio sisältää vihanneksia, hedelmiä ja marjoja luonnollisessa muodossa – kuumentamattomana ja kypsentämättömänä. 

Antioksidantit toimivat parhaiten, kun useita niistä syödään yhtä aikaa. Jos otat ravintolisiä, joissa on antioksidantteja, ne kannattaa ottaa ne aterian yhteydessä. 

Kun sanotaan, että antioksidantit voivat muuttua myrkyllisiksi, kyse on rasvaliukoisten antioksidanttien, kuten A- ja E-vitamiinin, liiallisesta saamisesta. Vesiliukoisten antioksidanttien, kuten C-vitamiini, ylimäärä poistuu kehosta virtsan mukana. 

Antioksidantteja lisätään myös elintarvikkeisiin, jotta ne eivät härskiinny, muuta väriä ja mätäne. Nämä antioksidantit on merkitty lisäaineiksi E-numeroilla E 300 — E 385. 

Antioksidantteja sisältävien ravintolisien edut 

Me kaikki altistumme päivittäin yhä useammille ympäristömyrkyille. Antioksidanttien lisääminen voi pidemmällä aikavälillä edistää terveyttä. 

Hapenkulutuksen, esim. liikunnan, lisääminen tarkoittaa myös vapaiden radikaalien lisääntymistä. Se on kuitenkin erittäin pieni ja väliaikainen hinta verrattuna treenauksen ja liikunnan tuottamiin terveyshyötyihin.

Silti se on taas yksi pieni tekijä kaiken muun altistuksen lisäksi. Tämän vuoksi säännöllisten treenaajien voi olla hyvä käyttää ravintolisää, joka sisältää antioksidantteja. 

Koska useat tutkijat uskovat, että vapaat radikaalit ovat treenin aikana keholle viesti tarpeesta mukautua liikunnan aiheuttamaan stressiin, antioksidantit kannattaa ottaa vasta jonkin aikaa treenien jälkeen. Jos otat antioksidantteja ennen treeniä, harjoitusten teho ja vaikutus voivat olla pienempiä. 

Treenaukseen liittyvistä antioksidanteista on tutkittu lähinnä resveratrolia ja C-vitamiinia. 250 mg vuorokausiannos muun muassa lisäsi V02maxia ja alensi kolesteroliarvoja ja verenpainetta kahden kuukauden aikana lumelääkeryhmään verrattuna. 

Yhteenveto: 

Kovassa ja säännöllisessä treenauksessa antioksidantteja sisältävä ravintolisä voi olla hyvä täydennys terveelliseen ruokavalioon. Antioksidantit ovat vielä tärkeämpiä, jos altistut ympäristömyrkyille, tupakoit tai ikää on alkanut karttua.